Menu
Tältä sivulta voit lukea tiivistelmät kalastustavoista, ja tekstien oheisista linkeistä laajemmin.
Heittokalastus eli kansanomaisemmin virvelöinti on suosituimpia kesäkalastusmuotojamme.
Heittokalastajan perusvälineet ovat vapa, kela, siima ja tietysti käytettävä viehe. Heittokalastus ryhmitellään neljään eri luokkaan. Näistä kevein on hennoin välinein harrastettava ns. Ultra Light -kalastus. Tyypillisin suomalainen kalastusluokka on taas kevyt heittokalastus, jota voi harrastaa lähestulkoon kaikkialla. Kaksi järeintä luokkaa, suurien jokien ja merialueen heittokalastus, kuuluvat jo pitkälle erikoistuneille aktiiviharrastajille.
Jigikalastus on yksi heittokalastuksen mielenkiintoisimmista muodoista, jota on Suomessa harrastettu 1990-luvulta lähtien.
Jigillä kalastetaan tavallisilla heittokalastusvälineillä. Viehe heitetään veteen ja sen annetaan painua pohjaan. Vavalla nykäistään ja pyöräytetään muutama kammen kierros ja odotetaan, että jigi painuu takaisin pohjaan. Näin jatketaan kunnes kala iskee tai siima on kelattu pois.
Perhokalastus on haasteellinen ja monipuolinen kalastusmuoto.
Vesiluonnon ja -hyönteisten tuntemus on tärkeä osa harrastusta. Monet perhokalastajat harrastavat myös perhonsidontaa, jolloin harrastuksesta saa iloa läpi vuoden. Suomen joet ja järvet ovat hienoa ympäristöä perhokalastajalle. Runsas kalasto ja kalavedet antavat tilaisuuden monipuoliseen perhokalastuksen harrastamiseen. Perhokalastaja pääsee kalavesille helposti.
Lohensoutu on Väylän varren sekä Tenon perinteinen tapa vapakalastaa lohta veneellä joella liikkuen
Lohensoutuun soveltuva vene on pitkän ja kapean mallinen, perinteisesti puinen ja nykyisin myös lasikuituinen vene joka soveltuu virrassa soutamiseen. Vapojen määrä vaihtelee 1-8 välillä riippuen kalastajan/soutajan kokemuksesta. Vieheinä toimii vaaput, pellit sekä perhot. Lohensoutu yhdistää Lapin kesäyön seesteisyyden sekä mahdollisen saaliin tuoman jännityksen sekä adrenaliini purkauksen.
Suomalaisilla pilkkivesillä kalastaja kohtaa parhaimmillaan sellaista luonnon- ja mielenrauhaa, jota on vaikea löytää mistään muualta maailmasta.
Pilkintä kuuluu suomalaisiin yleiskalastusoikeuksiin, eli siihen ei tarvita lainkaan kalastuslupia. Melkein jokainen suomalainen on joskus istunut avannon äärellä ja pilkkinyt ahventa, Suomen kansalliskalaa. Moni on saanut siiman päähän sellaisen tärpin, että siitä on syttynyt elinikäinen kalastuskipinä.
Katiska kuuluu sulkupyydyksiin, jossa kala on tarkoituksena johtaa nielun kautta pyydykseen sisälle.
Nykykatiskoissa rautalankaverkon on syrjäyttänyt PE-havas ja teräsverkko. Katiskaan ei välttämättä tarvitse enää tehdä erillistä runkoa, vaan teräsverkko toimii itsekantavana.
Katiskoita on erilaisia. Perinteinen sydämen muotoinen katiska on saanut vuosien saatossa rinnalleen neliskanttisia, moninieluisia sekä kasaan taitettavia malleja. Erityisesti kasaan taitettavat, helposti liikuteltavat ja puhdistettavat muovipinnoitteiset katiskat ovat saaneet suuren suosion helppokäyttöisyytensä vuoksi.
Onkiminen on kaikista vapakalastusmuodoista monipuolisin, ja sillä saa hyvin kalaa. Oikeanlaiset välineet tuovat saalisvarmuutta onkijalle.
Pinnalla kelluvan kohon tuijottelu kauniina kesäpäivänä on suoranaista terapiaa. Tuhansien järvien maasta onkija löytää paikan, jossa kukaan ei ole aiemmin kalastanut.
Onkijan saalislajeja Suomen vesissä ovat särkikalat: särki, lahna, pasuri, salakka, seipi, sorva ja säyne. Monissa Suomen vesistöissä särki ja lahna muodostavat valtaosan kalastosta, joten onkijalla on luvassa kissanpäivät.
Vetouistelu on suosittu ja Suomen vesistöjen laajoille ulapoille hyvin soveltuva pyyntimuoto.
Uistimen soutu on ikivanha pyyntitapa. Lohensoutu on suomalainen perinne, joka elää edelleen vahvana. Tenolla ja Tornionjoella suurimmat lohet kalastetaan soutamalla vaappuja, perhoja ja lusikoita. Myös taimenta ja harjusta kalastetaan joesta soutamalla. Järvillä ja rannikolla vetouistelussa käytetään pääsääntöisesti moottoriveneitä.
Suomalaisessa vapaa-ajankalastuksessa verkkokalastus on erittäin suosittu harrastusmuoto.
Yli kolmannes vapaa-ajankalastajista kalastaa verkoilla. Heidän kokonaissaaliistaan verkkokalastuksen osuus on lähes puolet.
Tärkeimmät verkolla pyydettävät kalalajit ovat siika ja muikku, joiden saalisosuudesta yli 90 prosenttia saadaan verkoilla. Muita tärkeitä verkkokalastajan saalislajeja ovat lahna, made ja kuha.
@ Fishing Lapland 2023
Lapin kalastusmatkailua on kehitetty Lapin kalastusmatkailu ry, Kolari, Muonio, Enontekiö, Pello, Simo ja Rovaniemi sekä FlatLight Creative House, Louru Oy ja NLUX Oy yhteistyöllä. Toimintaa on tuettu EAKR-rahoituksella Lapin liiton sekä HAMA-rahoituksella Lapin ELY-Keskuksen toimesta.
